Takaisin edelliselle sivulle

Asiakasturvallisuus sosiaalihuollon palveluissa

Asiakasturvallisuus sosiaalihuollon palveluissa

Riitta Husso 30.4.2015 / päivitetty 30.4.2015 10:32

26.3.2015

Asiakasturvallisuus on tärkeä osa sosiaali- ja terveydenhuollon laatua ja myös keskeinen kehittämisen ja seurannan kohde sosiaalihuollon toimintayksiköiden omavalvonnassa. Käsitteenä asiakasturvallisuus on laaja ja toisaalta vielä jäsentymätön kokonaisuus, joka kattaa asiakkaan sekä fyysisen, psyykkisen että sosiaalisen ulottuvuuden.

Sosiaali- ja terveysministeriön asettamassa työryhmässä valmistellaan Potilas- ja asiakasturvallisuuden toimintaohjelmaa vuosille 2015–2020. Ohjelman visiona on, että potilas- ja asiakasturvallisuus on ohjelmakauden päättyessä toiminnan rakenteissa ja näkyy käytännön toiminnassa. Ohjelma valmistuu tämän kevään aikana.

Sosiaalihuollon palveluissa asiakasturvallisuudesta on huolehdittu jo pitkään turvapuhelimilla ja niiden käyttö on laajentunut teknologian kehityksen johdosta erilaisiin automaattisiin kulunvalvonta kutsu-, seuranta- ja hälytysjärjestelmiin. Suurin turvapuhelinpalvelujen käyttäjäryhmä on yksityiskodeissa asuvat ikääntyneet.

Turvapalvelujen varaan rakennettu kotona asuminen edellyttää, että palvelu toimii luotettavasti niin, että henkilö saa apua silloin, kun hän sitä tarvitsee. Turvapalvelun luotettavuusvaatimus koskee kaikkia siihen kuuluvia elementtejä, kuten turvalaitteita (radio‐ja telepäätelaitteita), hälytyksen vastaanottoa ja sen johdosta annettavaa apua.

Turvapuhelinpalvelua ei ole aina katsottu sosiaalihuollon palveluksi, vaikka kunnat ovat järjestäneet palvelun osana kotipalvelua. Turvapuhelinpalvelun ja puhelinlaitteiden valvonta on jakautunut eri viranomaisille. Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukes on yhteistyössä Valviran kanssa laatinut muistion, jossa valvontaa koskevaa vastuunjakoa on selkiytetty.

Palvelua valvotaan sosiaalihuollon palveluna ja valvontaviranomaisia ovat kunnan sosiaalihuollon valvonnasta vastaavan toimielimen lisäksi aluehallintovirastot ja Valvira. Laitteiden valvonta kuuluu kaikissa tilanteissa viestintävirastolle – myös silloin, kun kunta järjestää palvelun sosiaalihuollon palveluna tai yksityinen henkilö sopii hälytyksen vastaanottamisen ja seuraamisen omasta lähipiiristään. Omavalvonnassa toimintayksikköjen on nimettävä vastuuhenkilö, joka huolehtii asiakkaiden henkilökohtaisessa käytössä olevien turvalaitteiden turvallisuudesta ja toimintavarmuudesta.

Omavalvonnassa toimintayksikköjen on nimettävä vastuuhenkilö, joka huolehtii asiakkaiden henkilökohtaisessa käytössä olevien turvalaitteiden turvallisuudesta ja toimintavarmuudesta.

Tärkeä osa kotona selviytymisen tukemista on saada asiakkaan käyttöön hänelle sopivat apuvälineet, joista monet luokitellaan terveydenhuollon laitteisiin ja tarvikkeisiin. Niiden valvontaa säännellään terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista annetussa laissa (629/2010). Lain piiriin kuuluvat sosiaalihuollon asiakkaan kotiin annetut laitteet, muun muassa pyörätuolit, rollaattorit, sairaalasängyt sekä muut hoitokäytössä olevat laitteet ja tarvikkeet.

Laitteiden toimivuudesta ja laadusta vastaavat toiminnanharjoittajat, joita ovat henkilöt tai yritykset, jotka vastaavat esimerkiksi laitteiden vuokrauksesta ja jakelusta tai laitteiden ammattimaisesta asennuksesta ja huollosta. Valvira on antanut määräykset valmistajan ja ammattimaisen käyttäjän ilmoitusvelvollisuudesta havaitsemistaan laitteiden aiheuttamasta vaaratilanteesta. Vaaratilanneilmoitukset tehdään Valviran verkkosivuilla olevilla lomakkeilla

Lisätietoa asiakasturvallisuudesta

Turvallisuus- ja kemikaaliviraston (TUKES) ja Valviran muistio turvapuhelinpalvelujen valvonnasta

Riitta Husso

lakimies
Jaa tämä sivu


Kommentit (0)

Lisää kommentti
Ei kommenteja vielä. Ole ensimmäinen.