Takaisin edelliselle sivulle

Adoptiolautakunta varoittaa: Itsenäisiin adoptioihin liittyy riskejä

Adoptiolautakunta varoittaa: Itsenäisiin adoptioihin liittyy riskejä

2.3.2015 10:18 / Tiedote

Vuoden 2012 adoptiolaki tiukensi adoption edellytyksiä. Tarkoituksena on ehkäistä itsenäisiin adoptioihin liittyviä riskejä, kuten lapsikauppaa. Tavoitteena on myös varmistaa lapsen tosiasiallinen tarve kansainväliseen adoptioon. Lapsen edun turvaa parhaiten adoptio kansainvälisen palvelunantajan välityksellä. Kansainvälistä adoptiopalvelua antavat Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveysvirasto, Interpedia ry ja Pelastakaa Lapset ry.

Suomessa asuvan henkilön, joka haluaa adoptoida lapsen ulkomailta, pitää adoptiolain mukaan, riippumatta kansalaisuudestaan, saada adoptiolautakunnan lupa sekä adoptioneuvontaa ja kansainvälistä adoptiopalvelua.

Lapsen adoptointi itsenäisesti, ohi lakisääteisen prosessin, sisältää monia epävarmuustekijöitä ja riskejä. Näitä ovat muun muassa:

  • adoptio ei ole pätevä Suomessa.
  • Helsingin hovioikeus ei vahvista adoptiota, johon olisi tullut hakea lupa.
  • lapsi ei saa matkustusasiakirjaa tai maahantulolupaa Suomeen.
  • lapsi ei saa Suomen kansalaisuutta.
  • lapsen tausta on selvittämättä ja/tai siihen liittyy väärinkäytöksiä.

Adoptio ilman palvelunantajaa

Poikkeustapauksissa adoptiopalvelunantajaa ei voi käyttää. Tällöin adoptioluvan voi saada lähinnä siinä tapauksessa, että adoptoitava lapsi on hakijan lähisukulainen, ja adoptoitavan lapsen alkuperämaassa ei toimi suomalaista palvelunantajaa. Myös tässä tapauksessa hakijan on ennen luvan hakemista saatava Suomessa adoptioneuvontaa.

Jotta adoptioluvan myöntämistä ilman palvelunantajaa tapahtuvaan adoptioon voidaan harkita, on esitettävä adoptiolautakunnalle riittävä selvitys siitä, että lapsi on todella kansainvälisen adoption tarpeessa (esim. orvoksi jäänyt sukulaislapsi). Ensin pitää kuitenkin olla selvitettynä, voiko lapsi jäädä asumaan synnyinmaahansa esimerkiksi muiden lähisukulaistensa luokse.

Asiakirjat

Kun haetaan adoptiolupaa ilman palvelunantajaa toteutettavaan adoptioon, hakijan on esitettävä adoptiolautakunnan edellyttämät selvitykset. Näitä ovat muun muassa:

  • hakijaa itseään koskevat tarvittavat asiakirjat
  • lapsen biologisia vanhempia ja/tai sisaruksia koskevat asiakirjat
  • adoptoitavaa lasta koskevat asiakirjat
  • selvitys lapsen adoptiotarpeesta
  • muut adoptiolautakunnan edellyttämät selvitykset ja asiakirjat
  • tarvittaessa lähisukulaisuuden todistamiseksi voidaan teettää DNA-tutkimus.

Asianmukainen asiakirjanäyttö vaaditaan adoptiolupaprosessissa, lapsen oleskelulupaa haettaessa sekä lapsen väestörekisteriin merkitsemistä varten maistraatissa (mikäli adoptiolupa on myönnetty). Kaikkien ulkomaisten asiakirjojen pitää olla suomen, ruotsin tai englannin kielelle käännettyinä ja laillistettuina. Tarvittaessa hakija voi joutua matkustamaan alkuperämaahan korjaamaan mahdolliset puutteelliset laillistukset. Hakija vastaa itse kaikkien asiakirjojen hankkimisesta, niiden käännättämisestä ja laillistamisesta sekä niihin liittyvistä kustannuksista. Hakija vastaa myös muiden mahdollisesti tarvittavien selvitysten (esim. DNA-testit) kustannuksista.

Lisätietoja antavat:

Adoptioasiat/Adoptiolautakunta:ylitarkastaja Jonna Salmela, puhelin 0295 209 626 ja adoptiolautakunnan puheenjohtaja Merja Vuori, puhelin 0295 209 623
Passi- ja viisumiasiat/Ulkoasiainministeriö: lainsäädäntösihteeri Karoliina Hyttinen, puhelin 0295 350 000
Oleskeluluvat/Maahanmuuttovirasto: tulosalueen johtaja Arja Kallakivi, puhelin 0295 430 431
Kansalaisuusasiat/Maahanmuuttovirasto: sähköposti kany.virkaposti(at)migri.fi

Jaa tämä sivu